Kuoreveden kirkko

Kuoreveden nykyinen kirkkorakennus valmistui v. 1779. Rakennuttajana toimi maineikas kirkonrakentaja Matti Pärnä (myöh. Åkerblom). Kirkon paikalla on ollut aiemmin kolme kirkkoa. Ensimmäinen oli todennäköisesti vain saarnahuone. Varsinaisesta kirkkorakennuksesta ensimmäiset varmat tiedot ovat v. 1645. Nykyistä kirkkoa edeltänyt puukirkko rakennettiin v. 1683, jolloin kappalaisena toimi kuuluisa Georg Härpman.

Kirkko on yksi Suomen kolmesta uhrikirkosta. Uhrikirkoksi luokitellaan kirkot, joiden hyväksi on toimitettu uhreja. Suomessa taikauskoiset ihmiset ovat uhranneet rahaa tai muuta omaisuutta kirkon hyväksi.

Kirkko on ajalleen tyypillinen puinen päätytornillinen pitkäkirkko, mutta kellotornin kaksiosainen nauriskupu tekee siitä tyylihistoriallisesti harvinaisen. Samanlaisen kellotornin Matti Pärnä rakensi myös Kurun kirkkoon.

Kirkko on rakennettu hirsistä, mutta se vuorattiin laudoilla v. 1837. Peruskorjaus on vuodelta 1915, jolloin eteisenä ollut tornin alaosa yhdistettiin kirkkoon ja rakennukseen laitettiin kamiinalämmitys. Aiemmin punaiseksi maalatut seinät maalattiin vaaleiksi. Oven vierestä poistettiin Wilhelm Engström-Anttilan veistämä vaivaisukko, joka on nykyään urkuparvelle johtavassa portaikossa.

Myös kirkon sisäkuva muuttui. Alttarin molemmilla puolilla olleet pylväät ja Fredrik Ellmenin v. 1824 maalaama kaksiosainen alttaritaulu poistettiin. Tilalle laitettiin alttarilla vielä nykyisinkin oleva Ilmari Launiksen tekemä veistos. Ellmenin maalaamat taulut ovat kehystettyinä kirkon seinällä. Myös lehterin reunustan 12 apostolin ja Vapajtajan kuvat ovat Ellmenin maalaamia. Sähköt kirkkoon asennettiin 1950-luvulla. Kesällä 1997 kirkko maalattiin uudestaan punaiseksi alkuperäisen värin mukaan.

Kirkon kellotornin tapulissa on kolme kelloa, joista toiseksi suurin on saatu lahjoituksena Ruotsin kuningatar Kristinalta v. 1648. Kuningattaren kelloksi kutsuttu kello on Kuoreveden vanhin historiallinen esine. Kello vaurioitui ja se valettiin uudelleen v. 1658. Tämä kello on kuvattu Kuoreveden kunnan vaakunassa kuuden uhrirahan ympäröimänä. Uhrirahat kuvaavat kirkolle tehtyjä lahjoituksia. Suurin osa kirkon esineistöstä on saatu lahjoituksina.

Votiivitaulu on yksi Kuoreveden kirkon arvokkaimmista esineistä. Taulun lahjoitti kirkolle kupariseppä Markus Wiren v. 1835. Votiivitaulu on kaksoiskappale Rauman kirkon taulusta, joka on maamme vanhin tunnettu votiivitaulu. Taulu on maalattu Rauman pormestari Matti Jussoilan tyttären Margaretan muistolle. Taulussa olevan runon on suomentanut Immi Hellèn.

Kirkossa on myös kirjailija Juhani Ahon puolison, taiteilija Venny Soldan Brofeldtin koskettava maalaus "Enkeli vie Sielua Jumalan luo". Taulun lahjoitti kirkolle rouva Thyra Jurvelius s Serlachius.

Kuoreveden kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut v. 1856. Nämä 7-äänikertaiset urut ovat esillä Hämeen museossa
Tampereella. Vuoden 1915 peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon hankittiin uudet urut, nykyiset urut puolestaan otettiin käyttöön pyhäinpäivänä 1970. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa.

Kirkko on avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten  13.6.-29.7.2011 arkisin klo 10-16, lauantaisin klo 15-18 ja sunnuntaisin klo 12-16. Muulloin sopimuksen mukaan.